Näin meillä lapsiperheen arjen pyörittäminen oikeasti sujuu.

Oon tässä muutaman päivän miettinyt, että miten meillä arjen pyöritys noin niin kuin oikeasti sujuu...

Meillä on iso perhe ja asumme vuokralla lähellä keskustaa kerrostalo kolmiossa Tampereella.  Neljä lapsista asuu kotona ja bonuslapset jo omillaan. Palvelut on lähietäisyydellä ja kouluun, sekä päiväkotiin on vain kivenheitto. (JEE!)

Miehellä on mahdollisuus tehdä tosi paljon töitä kotoa käsin ja mää kirjotan blogia sopivan tilanteen tullen. Pienin lapsista on vielä kotona, keskimmäinen on päikyssä puolipäiväisenä muutamana päivänä viikossa ja isommat on tietty arkeana koulussa. Vietetään tosi paljon aikaa oman perheen kesken. Mitään kauheeta harrastus kuskaus rumbaa meidän perheessä ei ole. Rauhallinen arkirytmi on ollut kyllä parasta, mitä tiedän! 

Hoidetaan kumpikin neuvolakäyntejä, koulun vanhempainiltoja ja lääkärikäyntejä ja päikystä hakuja/vientejä. On oikeesti mahtavaa, että voidaan jakaa niitä!

Usein iltasin en jaksais enää olla ihan niin intensiivisesti lasten kans, joten laitan usein äänikirjan soimaan ja siivoon, tiskaan, tai viikkaan pyykkejä, kun mies katsoo lapsia. Se on tuntunut olevan kaikille ihan ok. Tietenkin kaikki perheenjäsenet osallistuu myös siivoushommiin, eli ei ne kaikki mulle kaadu. 

Arjen kuluja ollaan kyllä karsittu kovalla kädellä. Mm. asumiskulujen pienuus on mahdollistanut muuten hieman rennomman arjen rahan suhteen. Yllättävät menot ei enää niin paljon heiluta venettä ja pientä puskuriakin ollaan koitettu takataskussa pitää. 

Ainahan rahasta voisi puhu parisuhteessa enemmänkin! Meillä ei ole yhteistä tiliä, mutta laskujen ja ruokakulujen osalta jako on mennyt melko itsestään aika oikeudenmukaisesti. Mies vastaa isommasta kasasta laskuja ja mää sitten taas vastaavasti hieman miestä useammin kaupassa käynnistä ja siitä _vähän_  pienemmästä laskupinosta. 

 Oon itte tosin sellanen, että pidän välillä aika tiukkaa budjettia omalle tilille tupsahtaneiden rahojen suhteen, mutten välttämättä kuitenkaan muista aina kertoa siitä muille perheenjäsenille. Voi siis olla, että mua pidetään ärsyttävänä piheilijänä vaan siks, ettei muut tiedä mun agendaa. (hah!). Rahasta siis pitää puhua enemmän! 

Oon ehdottomasti itse yökyöpeli, mutta en yleensä öisin jaksa kirjoittaa. Omaa aikaa on siis saatava päivisinkin! Viime aikoina en oo ollu kauheen hyvä siinä... Tänään sen sijaan terästäydyin ja suljin ruuan jälkeen keittiön oven, laitoin kuulokkeet päähän ja aloin kirjoittaa. <3 (Meillä ei ole ovissa lukkoja, mutta ovesta saa kahvan irti, joten saan olla täällä ihan rauhassa, kun mies vahtii pieniä) Välillä onnistun kirjoittamaan postauksia myös silloin, kun muut pyörii ympärillä, mutta usein se tuntuu mahdottomalta. Oman ajan ottaminen  on mulle ehdottomasti kommunikointi ongelma. Miehellä ei ole mitään sitä vastaan, että kirjoitan. Enemmän se on itsestä kiinni, että otan sen ajan, minkä tarvitsen. 

Rauhallista arkea haluan vaalia edelleen, rahasta pitää puhua enemmän ja omaa aikaa pitää kummankin malttaa ottaa! 

Miten teillä  lapsiperheen arki sujuu? 

- Riina