Voiko minimalisti olla tavoitteellinen suorittaja?



Tuntui taas kerran, että oon sanonut minimalismista jo aivan kaiken, enkä keksinyt yhtään kiinnostavaa kulmaa uuteen tekstiin. Mää aloin kuitenkin lopulta miettimään aihetta, josta olen kirjoittanut aiemminkin; nimittäin tyytymisen taitoa.

​Joku itseasiassa kysy multa jokin aika sitten, että onko tää "tyytymisen taito" jokin uusi self help - käsite. Käsitteenä se on varmasti hyvinkin juurtunut, mutta otsikko oli todellisuudessa vain mun oma termi sitä kyseistä blogitekstiä varten. Tää on kuitenkin pyörinyt mielessä erityisesti siksi, että se on jatkuvasti hieman huvittavassa ristiriidassa toisen puoleni kanssa: Mussa asuu nimittäin myös todella vahva suorittaja. Ehkä juuri siitä syystäkin rakensin itselleni Muutoskone-apin, jolla saan helpomiin tavoitteitani maaliin. 

​Nautin oudolla tavalla siitä, että saan asioita suoritetuksi. Samaan aikaan ymmärrän täysin, että rauha, tyytyminen ja haahuilu on ihan yhtä tärkeäitä. Taustalla on kuitenkin ollut koko ajan vapaus ja jonkinlainen oravanpyärästä hyppääminen. Tavoite on ollut tehdä elämästä oman näköistä. 

​Voiko näitä kahta edes yhdistää? Onko ihan mahdoton yhtälö olla tavoitteellinen suorittaja ja samaan aikaan tyytyä siihen, mitä on?  Todettakoon, että se tuntuu mustakin aivan järkyttävältä ristiriidalta, mutta kerron kuitenkin, mitä itse tästä ajattelen...

​Tyytymisen taito ei mulle tarkoita  vain paikoilleen jämähtämistä, vaan oikeastaan päinvastoin. Se on heräämistä huomaamaan kaikki ne resurssit, joita meillä on tästä lähtökohdasta käsin ympärillämme. 

​Helposti sitä lukittautuu ajatukseen, ettei jotain tavoitetta voisi muka edistää, koska meiltä puuttuu sitä sun tätä. Me kuvitellaan, että tarvitaan valtavasti enemmän tavaraa, rahaa tai täydelliset olosuhteet ennen kuin voidaan edes aloittaa. Todellisuudessa ajattelen, että meillä on ympärillämme paljon enemmän mahdollisuuksia ja keinoja kuin tajuammekaan.

​Tyytymisen taito siis auttaa itseasiassa näkeen ne jo olemassa olevat resurssit ja valjastamaan ne käyttöön. Tavoitteen saavuttaminen on aina pitkäjänteinen matka joka vaatii tekoja. Jokaisessa hetkessä on kuitenkin takuuvarmasti jokin pieni asia, jonka voi tehdä juuri niillä välineillä, ja resursseilla, mitä sulla just nyt on saatavilla. Kaiken ei tarvitse olla täydellistä liikkuaksesi kohti tavotteitasi! 

Mää väitän, että suurin syy miksi ihmiset ei saavuta tavoitteitaan on se, ettei ne edes aloita. ​Mutta kun ei tarvitsekaan odottaa jotain uutta tai parempaa, eikä hävetä epätäydellisiä lähtökohtia tai olosuhteita, vapautuu valtavasti energiaa itse tekemiseen. 

​Ehkä tyytymisen taito ja tavoitteellisuus ovatkin lopulta ihan hyvä parivaljakko. Tyytyminen tuo sen rauhan, että asiat ovat ihan riittävän hyvin juuri näin, ja sen turvallisen pohjan päältä voi sitten rakentaa niitä juttuja, jotka ovat itselle merkityksellisiä. 

- Riina 

Kommentit

Suositut tekstit