Ikäkriisipäissäni blogitauolla

Tiedättekö, joskus vaan tulee niitä hetkiä, kun on vain pakko pitää kunnolla taukoa bloggaamisesta. Tänä vuonna oli juuri sellainen ajanjakso. Tuli sellainen tunne, että kaikki on sanottu, vaikka eihän se tietenkään niin ole. Hitaammassa arjessa, minikodissa elämisessä, minimalismissa, äitiydestä, naiseudesta ja lapsiperheestä on niin paljon kaikkea, josta voisi kirjoittaa... Silti tuntui, ettei mulla olisi enää mitään annettavaa kenellekkään perhebloggaajana. 

En silti näiden kuukausien aikana lopettanut toki sisällöntuottamista kokonaan, vaan aloin tekemään jotain, joka tuntui lähinnä hauskanpidolta, vailla mitään merkityksellisyyttä. Aloin nimittäin pelistriimajaksi. Kuinka hulvatonta! 

Kuitenkin kun viikot kuluivat, tajusin kuinka väärässä olinkaan ollut merkityksettömyyden hakuisen hauskanpidon suhteen. Videopelien striimaaminen, tai ylipäätään livestriimaaminen saattaa ollakin näin aikuisiälläkin hyvinkin merkityksellistä ja viedä vastavuoroisen sisällöntuotannon aivan uusiin sfääreihin. Koskaan ei voi olla aivan varma, minne keskustelut johtaa, tai kuinka ihania ihmisiä tupsahtelee livestriimin chattiin, kun yrität selviytyä samalla lumimyrskyssä videopelissä, tai tehdä punnerrushaastetta Tamperetalon porrastasanteella. 

On pakko todeta, että koko pelistriimaaminen oli tietenkin täysin ikäkriisipäissäni tehty päähänpisto! Jotain sen suuntaista, että nyt kun ei ole enää mitään menetettävää, pitää kokeilla kaikkea hulluakin. Ikäkriisipäissäni olen myös kahlannut muutamat avoimen yliopiston ja korkeakoulun kurssit ja sekin on ollut huippu ihanaa! 

Joustavan arjen ansiosta olen löytänyt aikaa striimaamiseen. Usein varastan aikaa öisin, tai muutaman tunnin iltaisin. Vastaavasti saatan nukkua pidempään, tai päiväunet sillä välin, kun mies pitää silmällä lapsia ja tietenkin sitten on mun vahtivuoro, kun hän tekee vuorostaan etätöitä.. Eli aika samalla tavoin, kun tuottessa sisältöä blogiinkin. 

Hitaammassa arjessa parasta onkin, että löytää aikaa hullulta tuntuvillekin jutuille. <3 

- Riina