Minimalismi ja lelut
Vaikka kuvittelin ensin itse olevani lelujen suhteen maltillinen, ostaessani vain yhden pehmolelun odottaessani ensimmäistä lastani, niin lapseni täyttäessä kolme niitä oli yht'äkkiä tynnyrillinen.
Muutimme toista lasta odottaessani tähän 6m² pienempään kotiin. Vaikka oikeastaan mun leluahdistus alkoikin muovilelujen ftalaattikammosta, tajusin pian, ettemme mahtuisi pieneen kotiimme, jos tavaramäärää ei kohtuullisteta!
En hennonnut karsia leluja suorilta, mutta vein sen sijaan ison kasan muovileluja kellariin. Katselin mielenkiinnolla lasten reaktiota ja yllättäen he sulattivatkin karsimisen muitta mutkitta. Lopulta uskalsinkin kysyä, josko kellarissa lymyilevistä leluista voisi luopua kokonaan ja he suostuivat.
Lelujen määrää vähennettiin vielä muutoinkin. Tyhjensin pienen lastenhuoneen kaappien sisällön lattialle ja järkytyin, kuinka paljon roinaa meillä oli! Lopulta kannoin pois kuusi paperikassillista kamaa!
Karsimisen jälkeen tuntui ihanalta laittaa jäljelle jääneet tavarat paikoilleen, kun niille oli oikeasti tilaa. Huone oli helpompi imuroida, eikä mun enää tarvinnut niuhottaa lelujen keräämisestäkään.. Kun leluja ei ollut liikaa, lapset jaksoivat siivota jälkensä.
Tuki ovesi lelutulvalta!
Isovanhemmat hemmottelivat aina lapsenlapsensa ihan pilalle, joten kokeilimme kertoa heille tarkemmin lahjatoiveista. Se tosin vain hieman ohjasi ostokäyttäytymistä, sillä jos kerroimme jonkun lapsista haluavan lahjaksi vaikka vesivärejä ja siveltimiä, niin he saattoivatkin hankkia valtavan taiteilijasetin öljyväreineen, vahaliituineen ja hiilineen. Lopulta isovanhemmat itse ehdottivat, että antaisivat mielummin lahjan rahana, jotta sen voi sitten laittaa sellaisiin asioihin, joita lapset oikeasti tarvitsee ja haluaa. Valtavan tavaramäärän sijaan raha laitettiin vaikka niihin parempiin vesiväreihin. Se oli meistä hyvä ratkaisu!
Aineettomat lahjat on tietenkin aina myös vaihtoehto. Tiedämme kuitenkin itsestämme, että olemme todella huonoja käyttämään esimerkiksi lahjakortteja elämyksiin ennen määräpäivää... UPS!
Myönnän, että vihasin lasten saamia syntymäpäivälahjoja!
Paketeista tupsahti usein ihmeellistä sälää, jotka näyttivät jänniltä trendileluilta, mutta lopulta kestivät ehjänä vain hetken.
Keskustelimme asiasta lasten kanssa ja heille oli oikeastaan ihan fine, että he saisivat seuraavilla synttäreillä vain meiltä vanhemmilta syntymäpäivälahjan.
Kutsukortteihin kirjoitettiin isoin kirjaimin, ettei lahjaa tarvitse tuoda! Tämän toivomuksen ansiosta lahjojen määrä tippui ehkä keskimäärin yhdellä paketilla ja tajusin ihmisillä vaan yksinkertaisesti olevan hirveä hinku antaa lahjoja.
Seuraavilla synttäreillä kokeilikin jotain muuta... Päätimme pitää synttärit nyyttäriperiaatteella ja lahjan sijaan voisi tuoda yhteiseen pöytään jotain syötävää. Ja kasvain, tämä toimi!
Lelujen määrään meillä on kaksi sääntöä:
Lelut pitää jaksaa kerätä ja se joka niitä joutuu keräämään päättää paljonko niitä voi olla.
Vaikka alle kouluikäiset lapsemme auttavat lelujensa keräämisessä, niin lopulta me aikuiset ne lähinnä oikeesti laitetaan paikoilleen. Siksi olen ottanut oikeudekseni myös päättää niiden määrästä. Usein kuitenkin parhaat leikkikalut löytyykin lelulaatikon ulkopuolelta: Keittiön kipoista ja kapustoista ja pahvilaatikoista.
Koululaisten kohdalla sopivasta tavaramäärästä neuvotellaan yhdessä.
Tavarat pitää mahtua laittamaan paikalleen helposti. Niiden maksimimäärälle piirtyy luonnolliset rajat olemassa olevan säilytystilan mukaan. Sarjakuvia voi olla yhden lehtitelineen verran, piirrustusvälineet pitää mahtua niille varatulle hyllylle, pikkulegoja on miljoona, mutta niidenkin pitää mahtua omalle paikoilleen.
Lasten käyttäessä omaa rahaa johonkin hankintoihin, pyydän kuitenkin heiltä pientä malttia. Tarve laitetaan ostoslistalle ja odotetaan usein kuukausi ennen kauppaan ryntäämistä. Silloin raha yleensä menee oikeesti kivoihin ja tarpeellisiin juttuihin, eikä vain päähänpistoihin.
Fly lady Zonet
Käyn tavarat läpi usein! Siivoan kaapit kuukausittain. Opin rutiinin FlyLady metodista ja se on kyllä toiminut todella hyvin!
Leluja ei tietenkään joka kuukausi ole karsittavaksi asti, mutta hyllyllä lojuvat piirrustukset löytää samalla omalle paikalleen joko säästettävien kansioon, tai paperinkeräykseen. Isommat käy läpi omat henkilökohtaiset tavaransa ja minä muut. Tarkoitus on, että tasapaino säilyy! Rikkinäiset ja turhaksi käyneet tavat karsitaan. Jäljelle jääneet tarvittaessa korjataan, pyyhitään niistä pölyt ja järjestellään omille paikoilleen. Ei siihen kauan mene. Homman voi tehdä vaikka hylly kerrallaan...
Todettakoot kuitenkin, että meillä on silti asioita, joiden määrään en puutu. Pikkulegoja on tsiljoona ja videopelejä myös tosi monta. Niihin liittyy tosin pari jujua.... : Pelit on sijoitettu miehen työhuoneeseen ja hän huolehtii niistä ja lapset keräävät tunnollisesti legot lattialta, jos eivät halua niiden päätyvän imuriin. Legojen keräämisen helpottajaksi löytyy yksi apuväline kauppojen siivousosastolta: Nimittäin rikkalapio on hommaan oikein kätevä kapistus!
Minimalismin ei siis tarvitse tarkoittaa sitä, että lapset saa lahjaksi vain museon pääsylippuja, jotka nekin on tosin ihania! Tavaroita kuitenkin hankitaan harvemmin ja valitaan sellaisia, josta olisi iloa mahdollisimman pitkään. Lapset myös kasvaa ja tarpeet ja innostuksen kohteet muuttuu. On siis ihan hyvä käydä tavaroita läpi säännöllisesti ja laittaa kiertoon kaikki, mitkä ei enää niin paljoa innosta. Silloin sen kaiken kamamäärän alta saa enemmän huomioo ne tavarat, jotka oikeesti on tarpeellisia ja mieleisiä.
Tutkijoiden mukaan maltillisempi lelumäärä parantaa leikin laatua, kehittää lapsen kykyä keskittyä paremmin ja leikkimään luovemmin.. Pieni lelumäärä kehittää itseilmaisun, mielikuvituksen, ongelmaratkaisukyvyn ja motoriikan kehittymistä.
Kolme vinkkiä lelujen järjestämisestä:
1. Tarvitsetteko leluja oikeasti lisää, vai olisiko aika kokeilla lelujen lepuuttamista? Laita osa leluista välillä lepäämään yläkaappiin ja ota ne sieltä esiin vasta vaikka kuukauden päästä uudestaan. Vanhat lelut saattavat tuntua paljon kiehtovammilta, kun ne on hetken ollut pois leikeistä.
2. Vältä lelulaatikoiden pinoamista, tai jonottamista. Jos leluja pitää kaivaa toisen laatikon alta, tai kaapista jostain kaapinperältä leluja saattaa olla jo liikaa. Hanki lisää hyllyjä, tai vähennä tavaraa.
3. lelulaatikoihin ei kannata laittaa kantta, jos haluaa siivoamisen olevan nopeaa ja helppoa. Sama sääntö pätee mm. Pyykkikorillekin.
<3 Riina
Meillä myös rikkalapio samassa käytössä👍🏻
VastaaPoistaJuu! Ihan lyömätön vehje!
Poista