Hallinnan tunne

Viime päivinä olen taas huomannut, kuinka rauhallinen arkirytmi tukee elämää niinäkin aikoina, jolloin mieli velloo uutisotsikoissa ja sydän puristuu rusinaksi surusta.

Tarvitsen arjessa valtavasti aikaa ennakointiin, jotten stressaa kaikesta liikaa. Tarvitsen mahdollisuuden tehdä asioita yksitellen. Aikaa ajatuksilleni ja riittävästi resursseja, jotta mulla on mahdollisuus välillä eksyä ilman, että kaikki menee plörinäksi. Rakastan niitä hetkiä, jolloin perusasioiden ylläpitäminen kuluttaa mahdollisimman vähän. 

Hallinnan tunteen säilyttäminen on arjessani jalokivi, jota haluan suojella. Se ei tietenkään tarkoita sitä, ettei yllätyksiä saisi tulla, vaan sitä, että kun ihan normaali arki on tasapainossa, siinä on tilaa yllätyksille, muutoksille ja jollekin uudelle. 

Vaalin asioita, jotka pitää arkemme tasapainossa. Pienet päivittäiset rutiinit ei kuluta lopulta enää tahdonvoimaa. Vaalin asioita, jotka tukee arkeamme ja tekee siitä helpompaa.  Siivoan esimerkiksi minikotimme kaapit kuukausittain. Kun kaapit on järjestyksessä, tarpeet on listattu ostoslistalle ja turhat tavarat on siirretty kierrätykseen kuukausittain, arki sujuu ison perheen minikodissa helpommin. 

Kyse on arjessa myös rahasta. Kun kiinteät kulut on kohtuulliset, jää tilaa yllätyksille. Se tietenkin voisi tarkoittaa myös sitä, että tekisimme enemmän töitä saadaksemme lisää puskuria, mutta haluamme vaalia vapautta ja yhteistä aikaa. 

Sen lisäksi, että mietin, mitä aion lisätä to do- listalleni, niin mietin myös, mitä voin surutta jättää tekemättä. Ei:n sanomista ja menojen karsimista olen oikeasti joutunut juurta jaksaen opettelemaan. 

Tavoitteeni on edelleen se, ettei mun tarvitse valita perheen, tai intohimoisen työn väliltä, vaan voin saada ne molemmat. 

<3 Riina