SEINIEN SIJAAN KÄYTÄMME RAHAA JOHONKIN MUUHUN...

Entä jos oletkin tajunnut kaiken väärin? Mitä jos unelmia ei toteutetakaan sillä, että polkee kovempaa, vaan että karsii pois ylimääräisen?! 

Meille pienet elinkustannuket tuo arkeen liikkumavaraa. Se ei silti tarkoita mitään kärvistelyä, köyhäilyä, tai kaikesta elämänlaadusta tinkimistä. Pienessä kodissa asuminen vapauttaa resursseja, joten voimme tehdä vähemmän töitä sen sijaan, että maksaisimme seinistä.

Tavallisessa Suomalaiskodissa saattaa olla 10 000 tavaraa, mutta käytämme niistä vain murto-osaa. Miettikää millainen rahamäärä niihin on uponnut?! Tavaroihin, joita emme edes käytä. Sen sijaan ne kuluttavat joka kuukausi rahaa, koska ne vievät neliöitä asunnostamme...

Joku on joskus todennut, että 80% kokemastamme mielihyvästä syntyy kahdenkymmmenen prosentin panostuksella. Loput 20% vie resursseja kahdeksankymmenen prosentin verran. Kärjistettynä jos luopuisin kahdestakymmenestä prosentista nautintoa, voisin tehdä 80% vähemmän töitä ja saada silti runsaasti kaikkea! Onko siis 100% nautinto sen väärti, että poljemme itsemme tainnuksiin? 

Mulla on muutamia asioita, joihin mielelläni käytän rahaa. Toisaalta, olen luppunut esimerkiksi kosmetiikasta siitäkin huolimatta, että jonkun mielestä ehkä mun"kuuluisi" naisena peittää väsymyksen merkit ja tummat silmänaluseni. Meikit ei vaan tuo mulle hintaansa nähden niin paljon iloa, että haluaisin niihin kuluttaa rahojani. 

Juon kahvia _paljon_, mutten todellakaan näe tarpeelliseksi ostaa sitä kahviloista. Satsaan silti luomulaatuiseen Juhlamokkaan, koska se on hyvää. Kun omaa taloutta ei ole viety liian ahtaalle, se kestää kyllä kahvin hinnankin nousun. 

Emme halua maksaa turhista neliöistä, luovumme joistakin kulutustottumuksista, jos ne eivät tuo riittävästi lisäarvoa, mutta saamme tilalle liikkumavaraa. Ostamme vähemmän, mutta toisaalta pystymme maksamaan yksittäisistä asioista hieman enemmän. 

- Riina