VAPAUS ILMAN LOTTOVOITTOA.

 

Kun ihmisiltä kysytään, mitä he tekisivät, jos voittaisivat lotossa, vastaukset ovat usein saman suuntaisia. Monet maksaisivat velat pois, vähentäisi työntekoa ja viettäisi enemmän aikaa perheen ja ystävien kanssa. Ainoa ongelma on, että loton päävoiton saamisen todennäköisyys on 1: 15 000 000. Se saattaisi tarkoittaa sitä, että täyttelisin loppuelämäni lottokuponkeja lähikiskalla ja kuolisin lopulta katkerana, kun lottovoitto ei osunutkaan kohdalle. 

Halusin itse elämääni enemmän vapautta ja runsautta. Tajusin pian, ettei sillä ollut mun kohdalla lopulta mitään tekemistä rahan määrän kanssa. En tarvinnutkaan mitään lisää. Resurssit olivat olleet käden ulottuvilla kokoajan, mutten ollut edes huomannut niitä, kun keskityin nii kovasti puutteen fiktioon. 

Siinä, missä joku ehkä näkee pienen kodin puutteena, meille se on mahdollistaja. Vaikka hoitovapaa loppui, pystyin silti jäämään kotiin. 

Pienet elinkustannukset antaa mahdollisuuden seurata intohimoja ja toisaalta taas, paatti ei keiku niin paljon, jos tulee yllättäviä kuluja. 

Kyse ei kuitenkaan ole mistään kärvistelystä. Satsaamme asioihin, joita pidämme tärkeänä. Satsaamme hitaampaan arkeen!

Muistan, kun kerran törmäsin kaupan kassalla vanhaan tuttavaani ja ihastelin hänen työpaikkavalintaansa. Se oli yksi lempi kaupoistani! Tuttavani painoi kuitenkin päänsä alas ja mutisi, että "jollain se asuntolainakin pitää maksaa". Mietin ruokaostoksia pakatessani, millaista hintaa olisin itse valmis maksamaan valinnoistani... 

- Riina