Lastenvaatteet & minimalismi

Kun odotin ensimmäistä lastani kynnyksen yli tulvi vauvanvaatteita. En tosin raskausaikana vielä tiennyt, että iso osa niistä jäisi käyttämättä. 

Esikoiseni syntyi 7-viikkoa etuajassa. Painoi kaksi kiloa ja oli 43cm pitkä. Sairaala aika venyi kuukauden mittaiseksi ja kaikki bodyt oli ihan väärän mallisia! Saturaatioanturit, kanyylit ja nenämahaletku piti saada jotenkin pujoteltua vaatteiden läpi. Pään yli sujautettavat bodyt osottautui mahdottomiksi pukea ja toisaalta suurin osa saamistani vaatteista oli niin isoja, että vauva hukkui niihin. 

Kun kotiuduimme., meillä oli isosta kasasta vain pieni pino käyttökelpoisia. Onneksi vauva tarvitsee vain ennen kaikkea lämpöä, rakkautta ja maitoa. 

Kun toinen lapsi syntyi, löysin minimalismin. Muutimme kuusi neilötä pienempään asuntoon ja hankimme oman pesukoneen. Huomasin, ettei meidän arkirytmissä tarvitttu vaatteita enää niin paljon. 

 

Kun lapsia tuli lisää, pesukone pyörii väkisinkin päivittäin. Huomasin nopeasti, että meidän lapsille sopiva määrä vaatteita oli neljä pitkähihaista ja neljät housut. Sen lisäksi tietenkin muutama t-paita, shortsit, ulko-, ja alusvaatteet. 

Vaikka vaatteita on niukasti, sotkua ei tarvitse varoa. Koska kotimme on pieni, olen panostanut kuivaavaan pesukoneeseen ja vaatteet siis pääsee pesusta takaisin käyttöön nopeasti. On silti totta, että kuivaava pesukone kuluttaa tekstiilejä hiukan rajummin, mutta toisaalta meillä ei ole ainakaan kiire muutta isompaan vain pyykkihuollon vaatiman tilan takia. Ennen kuivaavaa pesukonetta kotimme näytti välillä pesulalta, kun lakananvaihtopäivänä vuodevaatteet kuivui pitkin poikin pientä kotiamme. 

Pienen vaatemäärän salaisuus on myös se, että kaikki yläosat sopii minkä tahansa alaosanosan kanssa. Suosin siksi lähinnä yksivärisiä housuja. 

Koska vaatteita on melko vähän, pitääkin kaappiin valita vain lempivaatteita! Jos lapsi viihtyy huppareissa, silloin hankitaan lähinnä niitä. Lempivaatteisiin panostaminen helpottaa kokemukseni mukaan siirtymiä. 

Vielä jokin aika sitten kahdella pienimmällä lapsellani oli aika pitkälle yhteiset vaatteet. Nyt kun tytöt on jo miltein neljä ja kuusi vuotiaat erot mieltymiksissä tulee selkeämmin esiin. Tytöt jakaa edelleen osan vaatteista, mutta esimerkiksi pitkähaisten kohdalla kummallekin on jo omansa. Neljä pitkähihaista on meillä se sopivin määrä lasta kohden. 

Koska vaatteita on melko niukasti, voimme käyttää enemmän rahaa yksittäisten vaatteiden hankintaan. En ikinä uskonut voivani hoitovapaalla ollessani kuluttaa eettisesti tuotettuihin vaatteisiin, mutta se onnistui, kun aloin ostamaan vähemmän. 

 Kiinnitän huomiota vaatteiden materiaaleihin ja yritän hankkia niitä vastuullisuutta silmällä pitäen. Aina kaikki hankintakriteerini ei tosin täyty, mutta valitsen saatavilla olevista sen "vähemmän pahan", joka kuitenkin täyttäisi villin arkemme vaatimuksia. 

Vaatteet vaikuttaa ison perheen arkeen hurjasti! Niitä pestää, puunataan, viikataan, ostetaan ja kierrätetään. En ihmettele, että pyykkivuoren alle voi hautautua. Samalla joutuu miettimään, puenko lapset jonkun verisin käsin valmistamiin vaatteisiin ja maksetaanko niiden tekijöille elämiseen riittävää palkkaa? Sisältääkö haalari perfluorattuja yhdisteitä, jotka saattaa vaikuttaa hormoonitoimintaan? Omasta kulutuksesta on vaikeaa ottaa vastuuta, jos kaikkea pitää olla niin paljon. Onneksi vähemmänkin riittää. 

- Riina